Mulla oli tänään vapaata ja isä oli menossa Kurikkaan, niin pääsin siinä samalla kyytillä tallille. Vein Kakaran pihalle ja rupesin siivoilemaan karsinoita.
Sillä on tänään 5 v synttärit. Aika on menny ihan hullun nopeeta! Se on joutunu kestämään mua puolet elämästään ja toivottasti ollaan yhdessä viel pitkään. Vaikka aina välillä on ollu ja tulee olemaan sellasia hetkiä että voisin lahjottaa sen ensimmäisselle vastaantulijalle - se varmaan ajattelee musta ihan samoin! - . Kaipaan sitä ihan suunnattomasti. Silloinki, kun se asu Raviskalla, mulle iski aina iltasin hirvee ikävä, vaikka tiesin että nään sen seuraavana päivänä. En ees tajua miten oon selvinny melkein 4-5 kuukautta ilman sitä, kun en kerinny koulun takia sitä moikkaan silloisten toisten omistajien luo. En varmaan selviäis ikinä, jos menettäisin sen ennen aikojaan. Jos se lähtis täältä yllättäen, en jaksa uskoa että toisen hevosen ottaminen helpottais tuskaa, vaikka niin väitetään. Aina ku oon tuttujen hevosia kattomassa, mietin vaan millasta olis taas hoitaa Kakaraa päivittäin. Vaikka tiedän että se voi paremmin ku koskaan ennen ja siitä hevosesta näkee että sen on todella hyvä olla. Mutta silti, elämä on aika tyhjää ilman sitä. Huonoina päivinä siitä on huomattavasti enemmän lohtua ku yhdestäkään ihmisestä. Se tulee aina ilahtuneen näkösenä vastaan. Jos on paha olla ja itkettää, se pökkii päällään ja hörähtää.
Mä en vois toivoa muunlaista hevosta. Nähtäväks jää, kulkeeko se radalla kaikkien murheiden jälkeen, mutta pää sillä on puhdasta kultaa. Haaveilin kiltista ja lössykästä (siitos)tammasta, jolla sais vähä ajella ja ehkä ratsastaa. Kiltti hevonen kyllä sattui kohdalle, mutta myös 'hieman' taipuvainen ad:hd:hen ja tarpeen vaatiessa sieltä löytyy erittäin tempperamenttinen ja tulinen sielu. Se on opettanu mulle enemmän kukaan muu,
Sillä on tänään 5 v synttärit. Aika on menny ihan hullun nopeeta! Se on joutunu kestämään mua puolet elämästään ja toivottasti ollaan yhdessä viel pitkään. Vaikka aina välillä on ollu ja tulee olemaan sellasia hetkiä että voisin lahjottaa sen ensimmäisselle vastaantulijalle - se varmaan ajattelee musta ihan samoin! - . Kaipaan sitä ihan suunnattomasti. Silloinki, kun se asu Raviskalla, mulle iski aina iltasin hirvee ikävä, vaikka tiesin että nään sen seuraavana päivänä. En ees tajua miten oon selvinny melkein 4-5 kuukautta ilman sitä, kun en kerinny koulun takia sitä moikkaan silloisten toisten omistajien luo. En varmaan selviäis ikinä, jos menettäisin sen ennen aikojaan. Jos se lähtis täältä yllättäen, en jaksa uskoa että toisen hevosen ottaminen helpottais tuskaa, vaikka niin väitetään. Aina ku oon tuttujen hevosia kattomassa, mietin vaan millasta olis taas hoitaa Kakaraa päivittäin. Vaikka tiedän että se voi paremmin ku koskaan ennen ja siitä hevosesta näkee että sen on todella hyvä olla. Mutta silti, elämä on aika tyhjää ilman sitä. Huonoina päivinä siitä on huomattavasti enemmän lohtua ku yhdestäkään ihmisestä. Se tulee aina ilahtuneen näkösenä vastaan. Jos on paha olla ja itkettää, se pökkii päällään ja hörähtää.
Mä en vois toivoa muunlaista hevosta. Nähtäväks jää, kulkeeko se radalla kaikkien murheiden jälkeen, mutta pää sillä on puhdasta kultaa. Haaveilin kiltista ja lössykästä (siitos)tammasta, jolla sais vähä ajella ja ehkä ratsastaa. Kiltti hevonen kyllä sattui kohdalle, mutta myös 'hieman' taipuvainen ad:hd:hen ja tarpeen vaatiessa sieltä löytyy erittäin tempperamenttinen ja tulinen sielu. Se on opettanu mulle enemmän kukaan muu,
I'll never be alone, I know you're right there
Kaustinen 22.4
6. sarja Lämminveriset tasoitusajo 2120 m Etus. Suom. synt. Hyv. enint. 3-v. 20 m. p. 200e. enintään 200 e P. 500 e.
6. sarja Lämminveriset tasoitusajo 2120 m Etus. Suom. synt. Hyv. enint. 3-v. 20 m. p. 200e. enintään 200 e P. 500 e.
Maanantaihin asti pitää taas jännittää et päästäänkö mukaan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti