Turha surra täähän on vain elämää

Launtait ei oo mun päiviä. Ei todellakaan. Ne on lähes poikkeuksetta huonoja päiviä. Ja jos sattuukin hyvä lauantai, se tietää että tuleva viikko menee varmasti päin helvettiä.
Töissä kaikki takkus oikein urakalla. Jollain ihmeellä kuitenkin pääsin 3 jälkeen kotiin kasaamaan tavarat ja 5 aikaan lähdettiin radalle. Kakara oli jo paalu'katoksilla' ja ruvettiin valjastelemaan sitä. Neiti oli melkein huolestuttavan rauhallinen ja tyyni.
Mun kauhuskenaarioit ei käyny - vielä - toteen. Neiti meni kiltisti radalle lämmityksessä, ei saanu slaagia eikä yrittäny ryykätä mihinkään, näytti hyvältä ja rennolta. Takasin katoksillakin se oli nätisti.

Mua jännitti ennen starttia aivan käsittämättömästi. Esittely sujui tällä kertaa mallikkaasti, mutta neiti ei suostunutkaan kääntymään pruuvin, vaan ryykäs laukalla kohti tallikaarretta. Pienen temppuilun jälkeen K kuitenkin pudotti raville ja ravasi kiltisti. Se rupes kuumumaan ihan tosissaan kun volttia vaan pyöritettiin ja pyöritettiin ikuisuus. Ensimmäisellä yrittämällä neiti lähti loikkimaan väärään suuntaan ja rengas meni vaihtoon. Vaasalle pisteet siitä että etusuoralla oli vaihtorenkaita eikä tarvinnut varikolle lähteä! Hietasen Heikki oli huikannu reenarille ' mee pois sen kanssa ettette joudu koelähtöön! ' Reenari oli sitä hetken harkinnut, mutta päätti kuitenkin yrittää vielä. Volttia pyöritettiin taas ja taas, mutta tällä yrittämällä päästiin matkaan. Kakaralla ei ollut aikomustakaan lähteä ravia ja tulos oli heti hpl. Laukan jälkeen K ravasi loppumatkan eikä ero muihin kasvanut sitä - ainakin - 200m pidemmäksi. Voittaja meni 18ke, joten ennätys olisi ainakin parantunut. Suuret kiitokset siitä ikuisuuden kestäneestä pyörittämisestä vaan!

Startin jälkeen K oli taas niinkuin mitään ei olisi ikänä tapahtunukaan. Se oli jälleen aivan rauhassa, palautui nopeasti eikä pesupaikoillakaan järjestänyt kovin kovaa showuta.
Tämmönen reissu tällä kertaa. Todettiin yhteistuumin ettei tänne lähdetä enää uudestaan :D Meillä menee näköjään nää ensimmäiset reissut aina penkin alle; eka oppari hll, eka koe ei mennyt läpi, eka Kaustisen reissu meinas päättyä tosi huonosti ja nyt hpl. Tai sitten vika oli otsaletissä. K ei niille hirveemmin lämpene, kaikke muuta saa kyllä tehdä mutta hänen ottatukkaansa EI kosketa! Pääasia kuitenkin ettei mitään sattunut eikä tullut kolareita. Toivottavasti temppuilut johtuivat vaan kuumumisesta. Vähän rupesi huolettamaan että yrittikö se vihjata taas olevansa kipeä jostain, vaikka muuten ei päälle päin siltä vaikuttanut. Aamulla kengittäessä se oli kyllä moittinut vasenta takajalkaansa. Karsintapisteet näyttää tällä hetkellä ikävästi nollaa, mutta ehkä tää taas tästä :)