Miksi meidän ympärillä pelko asustaa, ehkä vastausta ei löydy milloinkaan?

Monissa blogeissa on ollut kivoja joulukalentereita. Ajattelin alkukuusta, että tuollainen olisi kiva tehdä itsekin, mutta ei ole mitään aihetta. Toissa päivänä naurahdin ja totesin, että olisihan niitä ollut, esim. Kakaran kootut(ilmeet) ja ravikuvista olisi saanut vaikka mitä! Ehkäpä sitten ensi jouluna tai toukokuun saapuessa voisi kokeilla montako kuvaa ehdin julkaista jommasta kummasta aiheesta ennen Salamatkustajaa.

Kakaralla on pysynyt kaikki kengät kiltisti mukana, mutta mamman vasemalle takaselle ei kuulu vieläkään hyvää. Se on mennyt taas huteraksi, niiaa ikävästi alta ja naksuu. Hankkari on edelleen alhaalta lämmin ja vähän turvoksissa ja kinner on takaa ylhäältä kosketus arka. Eikä oikein mitään, mistä olisi ratkaisevaa hyötyä, ole tehtävissä, kiitos typerän omistajan typerän päätöksen astuttaa toivottomien ongelmien kanssa kamppaileva hevonen. Huoneen nurkassa lojuu paketissaan iskemätön Back On Track verkkoloimi ja äkkiäkös sitä kipaisisi Agriin tilaamaan kinnersuojat, mutta kumpaakaan ei saa kantavilla käyttää. MagnetHealth olisi yksi vaihtoehto, rajoitus koski viimeisillään tiineenä olevia tammoja, joten niitä uskaltaisi ehkä vielä parisen kuukautta käyttää. Kylmää ja BS Doublea, Msm- ja Msm+inkivääri-linimenttiä, mutta onko niistä loppejen lopuksi muuhun kuin kiusaksi, kun vika on ilmeisen syvällä? Yksi pönttö Joint Balanceakin vielä löytyisi, mutta se on mennyt vanhaksi lokakuussa enkä huomannut sillä olevan oikein mitään vaikutusta.

Nenukuvat ♥

Siitostamman elämän pitäisi olla helppoa, stressitöntä ja odotusaika vaivattomin jakso varsan kanssa. Kaukana siitä, kaukana siitä ja niin toivotonta. Astuttaminen oli yksi kaikkein typerimpiä päätöksiä mitä Kakaran kanssa on ikinä tehty.
Henkiseen puoleen tämä ongelma ei ole onneksi vielä vaikuttanut. Vaikka kääntyminen ja välillä kävelykin ja liikkeellen lähtö on enemmän tai vähemmän vaikeaa, neiti ei kiukuttele, syö hyvin ja on todella seurallinen.
Salamatkustajallekaan nämä jatkuvat ongelmat eivät tee hyvää, huolettaa jo senkin kehityksen ja tulevaisuuden puolesta..

Tuntuu että kaikki mitän teen, hankin ja yritän tehdä on ihan turhaa. Auttaa ehkä hetken, mutta pian palataan taas umpikujaan. Sain tiedot kantavan tamman kivennäis- ja vitamiinin vähimmäistarpeesta, ja niitä on nykyisessä rehussa auttamatta ihan liian vähän. Saapa näköjään taas senkin vaihtaa.
Turhaa, turhaa, turhaa, niin turhauttavaa. Tuleeko tästä ikinä mitään? Alkaa ideat olla taas vähissä. Puuh..