Sunnuntaina tallinpitäjä totesi yhtäkkiä hilpeän salaperäisesti, että tuuppas muuten käymään täällä, ja lähti kävelemään tallin perälle. Kakaran oven kohdalla rupesi syke nousemaan ja karsinaan päästessä en voinut kuin hokea 'voi ei ei ei ei, eikä, ei eiii, apua ei!'. Tallinpitäjä hymyili, otti Kakaraa riimusta kiinni, sanoi että on parina viime iltana käynyt tekemässä näin, koita tosta. Laitoin käteni Kakaran 'nälkäkuopan' paikeille, ja voi ei, joku pieni tirtir-tapainen liike tuli syvältä masusta kättäni vasten. Oli aivan pakko vetästä pienet tipu-tanssi karsinassa.
Se oli varmistus, jota on alkusyksystä asti odotettu. 'Se alkaa joulun jälkeen tuntua' tuntui vielä marraskuussakin niin kaukaiselta, mutta niin meni sekin aika, ja siellä Salamatkustaja nyt harjoittelee kinttujensä liikuttelua, kaikessa rauhassa, turvassa omassa maailmassaan.
Keskiviikkona tuntui jo vahvempia ponkaisuja. Tuntui selvästi, etteivät ne olleet seurausta Kakaran tekemisistä, ne tulivat taas jostain syvältä.
Tuntuu aivan hullulta, ihan uskomattomalta. Ei tätä tunnetta voi sanoin kuvata! Kokoajan on jotenkin tullut muistutettua ittelle, ettei sitä varsaa välttämättä tule, mutta siellä hän yhtäkkiä potkiikin. Varsasta on tullut haaveiltua, mutta ei sitä oikein osaa sisäistää, että ensi vuonna kaksi omaa hevosta, jos kaikki vain menee hyvin.
Ja kuten arvata saattaa, niin enhän mä tiistaina Agrissa mahtanut ittelleni enää mitää:
Salamatkustajaa tuli jo sunnuntaina ennen tallille menoa mietittyä enemmän kuin pitkään aikaan. Millainen hänestä tulee? Miltä hän näyttää? Keneen hän tulee?
Tuleeko sieltä norsun kokoiseksi kasvava merkitön tummanruunikko tankki, niinkuin epäilen? Vai potkaiseeko ironia taas päähän ja sieltä tulee hädintuskin 140cm kasvava rautias kääpiö läsillä/piirrolla ja saa kaikkiin neljään jalkaan pitkät valkoiset sukat ? Tuleeko siitä muiden isänsä varsojen lailla ryhdikäs, pitkä runkoinen ja hienoluonteinen? Vai saako hän peintönä emälinjallaan kulkevan kiltin ja sosiaalisen, mutta tarpeen vaatiessa periksiantamattoman luonteen ja tulta ja tappuraa olevan tempperamentin? Jatkuuko hänen kohdallaan myös ilmeisesti Meadow Roadin jättämä leima, vai vaihtaako hän isälinjansa puolelle? Henkilökohtaisesti toivon, että emän puoli jatkuisi, vaikkei isässäkään mitään vikaa ole. Jotenkin se vallaton luonne ja loppumaton energia ja tekemisen halu on vain käynyt niin tutuksi ja rakkaaksi, opettanut ja antanut paljon.
Aika näyttää, tuleeko sieltä tilanteessa kuin tilanteessa mallikkaasti ja sivistyneesti käyttäytyvä herrasmies, vai ikuisesti pohjimmiltaan villiksi lapseksi jäävä täystuho nuorempi :)

Kuullostaa hyvälle! Pikästä aikaa mahtavia uutisia :D!
VastaaPoistaJep <3
PoistaHui kuinka jännää!! Aivan mahtavaa! Tsemppiä hirveesti että kaikkis menis hyvin loppuun asti eikä tulis mittään kamalia takapakkeja! Salamatkustajaa ootellessa! ;)
VastaaPoistaKiitoksia! :) Toivotaan tosiaan ettei taas tulis ja jalkaki paranis. Oon tääl jo ihan tärinäs, keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu?! :DD
PoistaEn voinu olla hymyilemättä ku luin tota postausta, ihan huippu juttu! :) Oon muute miettiny et vaikuttaako kakaran ne lannejutskat (vai mitä lie vikoja sillä onkaan) jotenki sit synnytykseen vai pystykkö sä oleen sillain suht luottavaisin mielin et kaikki menis niiltä osin ongelmitta?
VastaaPoistaMullaki nykyy huulet vähä väliä ku ajattelen asiaa :) Tuohon en osaa vastata, oon pähkäilly ja murehtinu sitä itekki.. Raskussa mua lohdetettiin että onhan niitä vaikka mitä lonkkapuolia jotka onnistuneesti saanu terveitä varsoja. Vähän huolettaa miten se vamma reagoi lopputiineyden aikana siihen valtavaan painoon.
PoistaIhan mahtavaa! Voi jumpe ei voi varmaan kuvitellakaan miten uskomaton fiilis on tuntea varsan ensi potkut. Todellinen salamatkustaja, siellä se hiljaa on kehittynyt jo ties kuinka pitkään. Ja kevääseen ei enää mene kauan. Voi miten söpön riimun olit löytänyt! Ja sopii sekä orille että tammalle ;).
PoistaNiinpä, hän on ollut henkisesti mukana jo puoli vuotta :) Viikolle 20 pitäis vielä jaksaa.. Olis kiva tietää kuinka lujaa mammaa ottaa päähän kun kaveri aina välillä häiriköi :D
PoistaEikö oo ihana! Agrissa oli kaikkia jäätäviä värejä! Oli tollasia 'metallinvärejä' myös vaaleensinisenä ja -punasena ja sitte oli ihan kirkkaanpunanen :)