As the days go by

Kulunut viikko on ollut aika hermoja raastava. Loppukesästä tajusin, että 25.10 perjantai, ja se on ainoa päivä, jolloin Hahtola ottaa hevosia vastaan. Pelkäsin syvästi, että ympyrä sulkeutuu, mutta onneksi selvittiin siitäkin päivästä kunnialla eikä loppua tullut.

Mitään ihmeellistä ei ole ehtinyt tapahtua sitten viimeisimmän 'kunnon' postauksen. Kenkien pudottelija on ollut taas vauhdissa, joten köpöttelemäänkään ei olla päästy. Kun rupesin jälleen yksi ilta ajattelemaan aikaa taaksepäin, totesin, että meille on elokuusta asti kuulunut oikeastaan vain hyvää, luukunottamatta sitä yhden lenkin pimahtamista. Kakara on tuntunut voivan paremmin kuin aikoihin. Kutistumaan se on ryökäle mennyt, mutta ompa se kuuleman mukaan rallatellutkin tarhassa ihan kiitettävästi. En tajua mistä se tuota virtaa kehittää, vaikkei saa kaurakaan pahemmin. Toisaalta, minkäs sille voi jos sattuu olemaan vähän iloinen persoona? Paremmalla tuulellakin se on nyt ollut, ja muuttunut energisemmäksi. Yhtenä iltana se yritti saada karsinassakin leikkimään hyvin hullunkurinen ilme naamallaan. Saapa nähdä, pysyykö se ollenkaan käsissä kun seuraavan kerran saa kärryt perään.

Selkä ei ole ollut arka onneksi aikoihin. Karsinassa jalkojen siirtely näyttää joskus vähän vaikealta, mutta käytävällä kääntymisessä taas ei ole mitään havaittavissa. Vuohiset ovat vähän turvotelleet, varsinkin takaa. Etusten turvotukset lähtivät msm-linimentillä. Otj:n säärelle se oli onnistunut saamaan naarmuun, joka lämmitti ja turvotti puoli säärtä. Ostin keväämmällä Care Fore-patjat ja ne pääsivät nyt kokeiluun. En tiedä auttoivatko ne haavaan, mutta eipä ole takavuohisetkaan enää turvotelleet tai olleet lämpimät yhden yön kokeilun jälkeen. Kokeilin niitä joskus aikaisemmin omaan niskakipuun, ja paine tuntui helpottavan. Kaikki turvotelleet ja lämpimät paikat olivat ainakin viimeksi kuivat ja kylmät, mutta katsotaan taas mikä tilanne on tänään illansuussa kun näin sanon. Kurarupiakaan se onneks harrastaa harvemmin.

'Eeeei kiinnosta!'

Me ollaan selvitty tänne asti, ihan vähällä en anna periksi. Aina, kun kirjoitan tälläisiä positiivisempia ja eteenpäin suuntaavia postauksia, tulee selkään ja lujaa, mutta, kuten sanoin, Kakara voi paremmin kuin aikoihin, eikä sen kanssa ole tehty juuri mitään ihmeellistä. Kangasalalla sanottiin, ettei tätä kannata kuntouttaa, eikä meille juuri ohjeitakaan annettu, otj:n voimistamisesta mainittiin jotain. Mutten näe tällä hetkellä mitään syytä, miksei pienellä vahvistamisella tuosta vielä kelpo pihakoristetta saisi. Kaikkihan on tosin pitkälti kiinni sitten siitä, mitä neiti tapaturma keksii...