Just out of reach but not too far to feel

Skip Beat - blogissa haastettiin lukijat kertomaan ensi vuoden tavioitteet. Ehkä vähän aikaista, kun vuotta vielä yksi neljännes elämättä, mutta vuoden vaihteessa voi olla hauska nähdä, kuinka moni asia on ehtinyt (taas!) muuttua.
Alkuun ajattelin, että ei meillä mitään tavoitteita ensi vuodelle ole, mutta onhan niitä! Salamatkustaja Ensimmäinen on tarkoitus saada onnellisesti maailmaan, tehdä kaikki mahdollinen, ettei mikään tauti, tapaturma, tai vastaava pääsisi viemään sitä ennen aikojaan. Pikkuhiljaa tutustua uuteen perheenjäseneeseen, opetella narussa kävelemistä, jalkojen nostelua, käytävällä seisomista,kopissa matkustamista, kaikkea mitä pienen (ravi)hevosen kuuluukin oppia ennen seuraavaa vuodenvaihdetta...

Salamatkustajaakin tärkeämpää on, ettei Kakaralle pääse sattumaan mitään, vaikka varsa menettettäisiinkin. Lihottamisoperaatiota saadaan jatkaa vielä pitkään. Tavoitteena on myös aloittaa Salamatkustaja Toisen odottelu. Edellisessä postauksessa listasin sulhasehdokkaita. Jos jollain on jotain ideoita, ajatuksia, ehdotuksia, mietteitä ymym. tai muuten vaan painavaa sanottavaa asiaan liittyen, kertokaan ihmeessä! Oma tietämykseni on sen verran olematonta näistä asioista, että pienikin, mitättömältäkin tuntuva asia voi olla näytön tällä puolen kultaakin arvokkaampi!
Kakaran liikunnaliset tavoitteet pysyvät kevyessä kärryttelyssä, mahdollisesti jotain pientä ratsasteluakin. Metsäpolkujen talsiminen ja maastolenkit selästä tekisivät neidille varmasti hyvää, mutta ratsuratsua siitä ei ikinä tule. Pääasia on pitää Tirpuinen terveenä, pyöreänä ja jättää selkävaivat historiaan.
Toivoittavasti saisin viimein sen unelmien heppakesäni, kun kolme edellistä on olleet todella kaukana sellaisesta..

Kakaran elämän täyttää tällä hetkellä vain ruoka. Jos erehdyt paikkalle vähänkään yllättävästi, kun neiti on suunnistamassa ruuan ääreen tai jo syömässä, raukka saa varmasti sätkyn. Ennen niin ruunamaisesta, mitään pelkäämärttömästä äijästä on tullut herkkähipiäinen rinsessa, tamma. Minuutin sisään se saattaa käytävällä esittää koko tunnesklaansa päästä päähän.
Vaikka viimeaikoina on ollut aika mylläkkää, uskon vahvasti, että Salamatkustaja on vielä mukana, kun katsoo sitä hätää ruuan perään ja herkäksi muuttunutta käytöstä. Minkäs teet kun pitää syödä ja leikkiä saaliseläintä kahden edestä?