20.10.2012

Nämä ajat eivät ole meitä varten, mutta on pakko yrittää

Anteeksi taas mahdottoman hilpeä tunnelma.

On mahdotonta pysyä positiivisena, kun kokoajan saa pelätä parhaan ystävänsä puolesta. Miten tää voikaan olla näin vaikeeta?
Kakaran selkä on parempi. Mahdollisia syitä tämän kertaiseen on joko parantumiskriisi tai jopa lannehalvaus. Yleensähän lannehalvaus tulee liiallisesta tärkkelyksestä/sokerista ja liikunnan puutteesta, mutta sen voi myös aiheuttaa vamma(=selkä) ja kylmyys. Kelit on jatkuneet aivan hirveinä, vettä tulee vähä väliä ja kokoajan on kylmän kosteaa. Tarhat on niin kuraiset, että tuskin yhtäkään hevosta kiinnostaa liikkua niissä 'turhan' takia. Hevosten omistajien lehdessä luki, että taipumus lannehalvaukseen voi olla perinnöllinen, eikä sellaista hevosta tulisi käyttää jalostukseen. Kakaralla sitä on epäiltiin myös kaksi vuotta sitten (arvatkaa halkeilenko täällä riemusta!).
Neiti saa pitää nyt kokoajan fleeceloimea ja ulos sille heitetään vielä päälle tuo fleecevuorellinen fullneck sadetakki. Back On Trackin löytyisi, mutta niitä ei saa käyttää kantaville.

Kaikki pirut on tullut manailtua seinille. Paketti tuli onneksi tänään, pistetään kaikki sormet ja varpaat ristiin ja toivotaan, että noista rehuista olisi hyötyä. Pahinhan on vasta edessä. Kun Kakara kipuilee taas noin herkästi, niin miten ihmeessä se tulee kestämään varsan jatkuvasti kasvavan painon, kun nopean kasvun vaihe alkaa n. kuukauden päästä? Jos kaveri siis enää on mukana, sen näkee sitten.
Huoli on kova. Tänään on tullut monet kerrat mietittyä, olisiko kuitenkin reiluinta sanoa hyvästit, kun ei tästä kierteestä tunnu loppua tulevan.
Toisinaan ajattelin, että on väärin, kun tuollainen hevonen joutui aloittelijan käsiin. Hetki hetkeltä tuntuu kuitenkin varmemmin siltä, että huonomminkin sen olisi voinut käydä.
Ja perhana, me ollaan selvitty paljon pahemmastakin! Kakara on lujaa tekoa, ja toivottavasti se geeni on siirtynyt myös Salamatkustajaan, että pikkuinen jaksaa sinnitellä mukana kaikissa ylä- ja alamäissä. Mahakin oli levinnyt 184cm:ään. Pitää parin päivän päästä mitata uudestaan, jotta näkee oliko se vain kertynyttä nestettä vai onko se oikeasti lihonnut.
Päivä kerrallaan, kyllä tää taas tästä(kin). Kakara on hyvässä huomassa ja sen vointia seuraa useampi silmäpari.

http://www.youtube.com/watch?v=OkQ8AEgWSpw

Tekipä hyvää avautua. Öitä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti