Tiistaina ei tehty turhaa reissua, ja matkakin meni kaikin puolin hyvin. Kakara tiesi varsin hyvin mitä nahkariimun vaihtaminen tarkoittaa, ja kun avasin karsinan oven kokonaan, se vetäytyi kaumaiseen nurkkaan ja katsoi mua todella murhaavasti. Kehtasin häiritä hänen aamuheiniään. Matkalla juominen ei maistunut edes omenamehun kerä, mutta heinien perään sillä oli kamala hätä. Pari minuuttia ilman niitä meinasi olla maailmanloppu, vaikka se söi molemmat matkat ilmeisesti kokoajan.
Kotona juomakuppi onneksi kelpasi. Voi sitä riemua, kun lastaussillan takaa paljastui kotitalli! Kauhealla kiireellä omaan kämppään, syömään. Olisin saanut päästää hevosen vain narusta irti, ja se olisi mennyt suoraan talliin.
Siihen loppuukin hyvät uutiset. Klinikalla Kakara oli rauhaton ja huolestuneen näköinen. Sanoin isälle ennen lekuriaikaamme, että tietääköhän se, että nyt paljaastuu salaisuus, ja tuomio tulee.
Ultraa ja röntgentä ei tarvittu, ell sanoi pienen kokeilun jälkeen, ettei vika ole vasemmalla lihaksissa, vaan oikealta puolelta lonkkakyhmyn alaosan luusta puuttuu 10cm, joka on nelihaaraisen reisilihaksen kiinnityskohta. Oikea on siis jäänyt heikommaksi puoleksi, koska Kakara ei ole käyttänyt sitä kunnolla, ja se on puolestaan rasittanut vasemman puolen ja aiheuttanut selkävaivat. Johtuu tapaturmasta eikä mitään ei ole tehtävissä. Edes harrastehevoseksi kuntoutuminen on epätodennäköistä. Siitoskäyttökään ei ole suositeltavaa, koska edellisellä kantoajalla selkä on vaivannut. Ell sanoi sen minkä tiesimme myös, lopetus on kaikista reiluin vaihtoehto.
No voi helvetti. Etten paremmin sano. Tähänkö se nyt kaikki loppuu eikä edes varsaa jää kaikesta tästä. Olen ihan mykkänä. Kurja kohtalo. Toivottavasti sinulla on ihmisiä rinnallasi jotta jaksat läpi tästä kaikesta. Tämä kaikki on todella kohtuutonta, niin paljon olet yrittänyt ja parhaasi tehnyt. Käy sääliksi tätä kovanonnenkakaraakin :(
VastaaPoistaNyt täytyy uskoa ja vaihtaa harrastusta. Näin pitkälle selvittiin ja sitten kaikki murenee. En viitsi edes sanoa mitä ajattelen ihmisistä, jotka on aikanaan jättäny Kakaran henkiin tuon jälkeen ja sanovat vielä, ettei sille ole mitään sattunut. Vaikka se on kuinka ollut pihatossa tai laitumella silloin, niin ei tuollainen voi jäädä huomaamatta. Jos luusta murtuu 10cm pala niin se on kipeä ja kauan! Todella vastuuntunnollista porukkaa.. :(
PoistaNiinpä, todellakin että MITÄH, 10cm puuttuu luuta.. poissa silmistä poissa mielestä varmaan.. :( surullista
PoistaNäinhän se menee, kun on rahat saatu ja hevonen viety pois, niin sillä ei oo paskan vertaa enää väliä :( Ei voi ymmärtää..
PoistaSinä olet kuitenkin Kakaran rinnalla seisonut ja kantanut vastuun, siihen voit olla tyytyväinen vaikka kaikki onkin mennyt pieleen.
PoistaKun kykenis vielä tekemään sen suurimman palveluksen. On ollu niin helppoa sanoa, että jos sille ei voi mitään enää tehdä, niin se lähtee. Mutta nyt, kun se on oikeasti edessä, yrittää takertua joka asiaan ja keksiä pois pääsyä tilanteesta.
PoistaNo niinpä. En tiedä kykenisinkö siihen itse. Se on ihan hirveää.
PoistaVoimia sinne, harmillinen juttu :(
VastaaPoistaKiitos!
PoistaEi ole todellista, tähänkö se kaikki sitten päättyi. Todella todella paljon jaksamisia sinne, tätä ei voi enää pieni ihminen ymmärtää miksi toisia koetellaan niin kovin paljon :(
VastaaPoistaKiitos! Ei tätäkään voi oikeen tajuta :( Kyllähän nää ite jotenkuten kestää, mutta minkä takia viattomien pitää olla aina pahimman kärsijän roolissa?
PoistaVoi että :/ Paljon jaksamisia!!
VastaaPoistaKiitos!
PoistaVoi ei, ei oo todellista ! Voi teitä! Tää on väärin,tää on niin väärin!
VastaaPoistaVoimahalit ja tsempit <3
Kiitos ♥
PoistaEn tiedä mitä sanoisin :( uskomatonta epäonnea. Toivottavasti kuitenkaan et vaihda harrastusta. Parempaa on pakko olla luvassa!
VastaaPoistaTää ottaa niin koville, etten voi enää kuvitellakaan jatkavani tätä :( Kokoajan vaan miettisin, että mitä jos Kakara, mitä jos Kakaran kanssa. Tää on ollu niin kovaa takkuamista Kaustisen koulun ajoista, että nyt saa riittää.
PoistaSanaton... Jälleen kerran kylmätväreet ja puistatusta ja kyyneleet tulee silmiin. :( Niin väärin.. Kauheesti jaksamisia sulle <3 eikö se oo niin että epäonnea seuraa onni, toivotaan näin!
VastaaPoistaKiitos! ♥ Itkeskelen täällä ittekin vähän väliä :( Niin pitäis seurata, mutta näköjään se ei mee niin.. :(
PoistaMissä vaiheessa elämää sille sit on noin vakava loukkaantuminen käyny? Harmillista :/ Älä nyt kuitenkaan kokonaan hevosia hylkää, suuntaa vaikka syksyllä Ypäjän huutakauppaan kun syvimmät haavat on arpeutuneet :)
VastaaPoistaEnnen 2-vuotis kevättä. Siitä mulla alkaa varmat tiedot Kakaran elämästä, ja ite tulin kuvioihin mukaan puoli vuotta myöhemmin.
PoistaIkinä ei sais sano ei koskaan, mutta nyt olen jääräpää. Varsankin lopettamisen jälkeen oli vaikeeta mennä raveihin. :(
Voi itku, kuinka huonoja uutisia. :( Voimia tulevaan, ei ole helppoa tehdä päätöstä toisen kohtalosta, vaikka tietäisi sen olevan parhaaksi.
VastaaPoistaTuntuu kyllä todella väärältä, ettei jäänyt edes sitä varsaa sulle.
Eikö sitä lonkkaa nyt sitten kuvattu ollenkaan?
VastaaPoistaKiitos! Ei ole helppoa ei, vaikka se on kuinka parhaaksi :( Olis saanu se varsa jäädä, olis edes joku pysyvämpi muisto..
PoistaEi kuvattu, ell sanoi että turha teettää monen sadan laskua, kun sen näki ja tunsi noin selvästi. Aikasemmin se on pysy paremmin piilossa, kun siinä on lihasta ympärillä, mutta nyt kun ne surkastunu tekemättömyyden takia, oikea reisilihas on selvästi kuopalla vasempaa verrattuna. Ristiselän alueen pehmytkudosvauroitaki oli turha tutkia, koska niiden hoitaminen ei muuttais tilannetta. :(
Enpä tiiä mitä sanoa, vaikka teillä on ollu alamäkiä niin oon silti kokoajan jaksanut elättää toivoa että vielä jonain päivänä teidän onni kääntyis. Sua ei ainkaan voi syyttää mistään, oot ainakin mun silmissä tehny ihailtavasti kaiken kakaran parasta ajatellen epätietosuudesta huolimatta. Täytyy nostaa hattua sinnikkyydestä ja vielä enemmän siitä että osaat toimia epäitsekkäästi ja ajattelet kakaran parasta loppuun asti... Kakaralle rapsutuksia ja kiitokset siitä että se vuos sitten vielä viitti mua niin reippaasti kuljettaa selästä käsin ja sulle maaria iso voimahali! <3
VastaaPoistaKiitos! Mä välitän sille terveiset ♥ Sääli ettei ikinä päästy koittamaan toista kertaa sen monteponin lahjoja :( Nyt pitää enää osata viimein luovuttaa..
PoistaEi ei ei ei..tää ei vaan voi olla totta, itku tuli aivan ku luin tämän. :( Siis ihan superhyperpaljon voimia sinne ♥ tiedän että on vaikeaa päästää irti ja ensin se tuntuukin todella pahalta, mutta myöhemmin voi vain todeta että onpahan kaikki kipu ja kärsimys poissa..vaikkei se varmaan tällähetkellä paljoa lohduta :,(
VastaaPoistaKiitos! ♥ Aika laiha lohtu se kyllä tällä hetkellä on kaiken tän jälkeen, vaikka tietää että se on paras vaihtoehto. :(
PoistaOlipas täällä surullisia uutisia. Otan osaa. Mutta tiedätkö, vaikka nyt uuden hevosen hankkiminen tuntuukin hankalalta, on se ainakin omalla kohdallani ollut kuitenkin vasta se piste, mistä "uusi elämä" alkaa ja mikä loppujen lopuksi on vienyt ajatukset eteenpäin kaikesta surusta ja murheesta. Voimia!
VastaaPoistaKiitos! Uuden hevosen hankinnassa pelottaa se, että joutuu käymään tän saman uudestaan läpi :/ Varmasti myös kokoajan sitä vertaisin Kakaraan ja ajattelisi, että mitä jos Kakaran kanssa oltaisiin saatu kokea samat asiat. Toisaalta mitään ei saa, jos ei ensin yritä. Oon joutunu ennenkin syömään sanani, kun oon uhannut vaihtaa harrastusta. Aika näyttää, mihin suuntaan tämä tästä vielä kehittyy.
Poista