Varustepostaus pt.1; raveihin hankitut kamppeet.

Kuten varmaan kaikki kanssaeläjät ja jotkut lukijat ovat huomanneet, olen parantumaton varustefriikki. Kuulostan varmaan joskus ylimieliseltä, kun kyselen että minkä merkkinen toi on ja mistä oot ostanu, ostin Tirpulle sellasen ja sellasen sieltä, ja hei muuten, tuol olis tollasia tohon hintaan. Ei, se ei ole tarkoitus, ei todellakaan. Heppavarusteet on  vaan jotenkin asia, joka on lähellä sydäntä, ja eikös jokaisella naisella oo joku materiaalinen intohimon kohde? ;)

Asiaan, eli siihen kaivattuun varustepostaukseen  Vaikka mulla ei puoleen vuoteen ole ollut starttaria, eikä tule olemaan ainakaan seuraavaan kolmeen-neljään vuoteen, ajattelin kuitenkin jaotella Kakaran romppeet starttiin ja kotikäyttöön hankittuihin. Ennenkuin edes tiesin Kakaran olemassa olosta, päätin että jos mulla joskus on starttari, sen värit on t.sin-punaset, mutta 2010 aloin kuitekin keräillä puna-vihreitä tavaroita, joista tuli starttivärit.

 

Punavihreä riimunnaru, jonka kasasin Horse Comfotin ja Equitaren naruista.
Wahlstenin punanen jenkkiriimu ja punavihree rintaremmi.
Finntackin otsapanta.

Puoltajankuolaimet.

Walshin betasilat, silapatja ja ohjat (jotka puuttuu kuvasta). Silat jatkoivat matkaansa heinäkuussa. 

Sorruin ostamaan moiset helmikuussa, kun ne olivat Hevarilla tarjouksessa 400€(ovh. 650€), eli eivät maksaneet sen enempää kuin Finntackin ja Wahlsteenin vastaavat.  Kaivoin nuo ihan tärinässä paketista (oi vitsit Kakaralla on Walshin silat!!!!1111), mutta rehellisesti ottaen täytyy sanoa, ettei mulle koskaan valjennut mitä niin hienoa noissa on muihin merkkeihin verrattuna, muuta kuin nimi. Ne oli jotenkin tosi hepposen oloiset ja niiden hurjan neljän startin jäljiltä alkoi ohjasavaimet pyöriä. Synteettisiä materiaaleja mainostetaan helppohoitoisiksi ja -puhdistettaviksi, mutta kyllä noitakin sai ihan kiitettävästi putsata, että sai kaikki liat pois.

 

 Punaiset loimet ovat molemmat Best On Horsen, toinen on fleeceä, toinen ohutta villaa.

Horzen vaalenvihreä fleece ja tummansinen fullneck villaloimi, AARRE! On suoranainen vääryys ettei näitä saa enää!

Finntack paksu villaloimi, jota ei koskaan ehditty käyttää. Pitäisi olla t.sin punanen, mutta mustaa se enemmän muistuttaa.

Tästä puuttuu Riding Housen musta Fullneck fleece, joka on tallilla.

 

Rintaremmit: Equitare, Suomen Hevostarviikkeelta ostettu punaisella nahkatoppauksella,

Funnyponnytexin puna-t.vihreä valkoisella toppauksella ja Walshin t.sin-punanen. 

Horse Comfortin villapintelit.

Otsapannat: Horzen 'bling bling', Funnyponnytex ja Finntack.

Lätsä Funnyponnytex, vaihtelee väriään valaistuksen mukaan oliivin-ruskean-harmaasta tummanvihreään.

Punaiset pintelipatjat, jotka tulivat Kakaran mukana.

 

Saarisen häntänaru

 JN:n pitkät takasäärisuojat ja polvisuojat kokoa 2

Finntackin vetopallot

Automaattisekin remmi Saariselta

Funnyponnytexin silapatja, samallailla väriä vaihtava kuin lätsä. Ihanan paksu ja kestävä, mutta tarrat (varsinkin keskimmäinen) on huonoissa paikoissa. Patja on ollut neljän eri valmistajan siloissa, niin remmi- kuin pikalukollisissa, ja jokaisessa sai vähän solvetaa, että sai patjan kunnolla kiinni. Ei iso 'vika', mutta ikävää näpit jäässä -15 pakkasessa. Ko. patjalla on ikää melkein 2v, joten nykyään tehtäviin patjoihin muutoksia on voinut tulla.

 

Hätävarat + pyyhe.

 

 Saariselta ostettu nylon vahvisteinen nahkariimu.

Tämmöisellä kalustolla Kakara siis juoksi. Laittelin vähän mukaan toivottuja kokemuksiakin.
Kakkososan tästä ja kuluneen vuoden tapahtumista, sekä kysmyspostauksen, saatte toivottavasti tammikuun aikana :)